#runosunnuntai

#runosunnuntai

Riitan Kirjavieköön blogi

Yritin kiertää talven kylmyyden, jäisen maan. 

Sen keskellä taas eletään. Ulkona sataa lunta, pakkastaa.

Tein runon kesästä, ilosta. 

Kudon Kudon kultalankaa 

Kudon kudon kultalankaa

säteistä kuuman auringon

 kuunvalosta öisestä 

leikistä pinnalla veden

Kasteen helmittämät seitit

niittykukkasten hennot varret

heiluvat kesäheinät hempeät

sekaan kudon sormin hellin

Linnun iloisen laulun

pöllön huhuilemat tarinat metsässä

yönmustan korpin viisaudet

mehiläisen hunajan tuoksuisen surinan

Kultalankani kesästä kertoo

ihmeistä suurista syntymän

kuoleman tyynestä rauhasta

Kertoo elämänlangasta luonnon

©Saassa

Minun oli myös ihan pakko lisätä vielä

Katri Valan runo, (Sanan mahti IV, Haila-Kauppinen, Otava) 

Löysin tämän vanhasta kirjasta,  luettuani Riitan blogista Valajan kauniita runoja. 

Muistelin, että kirjassa oli jokunen hänen runojaan. 

Kaksi siellä olikin, joista toinen

Maan laiturilla  

Kuljen, kuljen sydän palaen

alla sädehtiväin lamppuketjujen

Lunta sataa hiljaa, tuoksuvat

vierelläni kukat suuret, valkeat 

Kaupunki on oudon utuinen

Mitä täältä etsin, sitä löydä en

Kuulen kohun kaukaa: planeetat

halki avaruuden syöksyy valtavat

Valtameren yli ennen kaipasin

avaruuden rannalla janoon tähtihin

nyt kaukaisiin

Elämässä kaiken, kaiken kadotin

laske, taivaan laiva, purjein kultaisin

Maan laituriin! 

©Katri Vala (Kolme.) 

Kiitos Riitta runosunnuntaista❤️

Hyvää adventtia kaikille ja mielenkiintoisia lukuhetkiä