maanantai 30. maaliskuuta 2026

Kutsuva vieras


Juoksin metsään,saavuttuamme saarimökille. Aurinkoinen metsä ojensi käsivartensa kutsuen. 

Rakastin metsää, joka sai pitkähiuksisen laiheliinin mielikuvituksen valloilleen. Kuljin usein paljain jaloin,tunteakseni maan lämmön, ruohon,viileät kivet,pistelevät havut.

Lapsen askel oli kevyt juostessa metsän syliin. Edessä kaunis näky. Puunrungot pikkuruisella aukiolla pitkällään,koivu ja mänty. Ilma tuoksui vahvasti metsälle.

Kiipesin rungoille,oli pakko,en voinut vastustaa.

Havahduin kyljellään rungon päällä sikiöasennossa. Kuin joku herättäisi unesta.

Metsä tuntui erilaiselta,pelko täytti mielen. Pakko päästä äkkiä pois. En ymmärtänyt tapahtunutta. 

Seuraavana päivänä menimme veljen kanssa katsomaan paikkaa. Sitä ei löytynyt koskaan.

Muistan vieläkin auringossa kylpevät puunrungot,paikan joka katosi.

Viikon 14 krapu: Ilma,vieras,ruoho/https://susupetalsanat.wordpress.com/2026/03/29/matka-itseen/

perjantai 27. maaliskuuta 2026

Pala kevättä, SaaTaiteilla 31.

Tämä on osa isohkosta työstä. Mustarastas, jonka kaunis laulu,hurmaa minut täysin. 

Toki pidän kaikista lintujen äänistä. Kevään ensimmäinen lokin ääni tekee olostani levottoman,mutta iloisen. Lapsesta saakka yhdistin sen alkavaan kesään ja saarimökkeilyyn järvellä. Nautin lokkien ja tiirojen äänistä. 

Varis ja harakka,ystäviäni. Iloiset rastaat,varpuset,pikkulinnut.... Joutsenet,kurjet,hanhet...oh...syksyllä kyynelehdin niiden perään,keväällä toivotan iloiten tervetulleeksi.

Vaan mistäpä eläimestä en pitäisi...😄

Hölmöläisten Suomi

"Kuluttakaa, älkää pihistelkö. Lama johtuu kuluttajista." 

Tosiasiassa ihmisten tulot eivät enää riitä, korkeiden hintojen, pienien palkkojen, eläkkeiden maassa. Työttömyys kasvaa. "Menkää töihin", huutaa Riita Pukari.

Kysyin kansainvälisessä yrityksessä työskentelevältä palkoista. Ovat pienemmät, kuin monessa euroopan maassa. Palkallisia juhlapyhiäkin meillä vähemmän. 

Kananmunat kaupoissa loppu tai vähissä.  "Kananmunat ovat vähissä tai pieniä, kun vaihdetaan uudet nuoret kanat."

Totuus, munia viedään ulkomaille. Broilerin vienti Kiinaan aiheutti myös tyhjiä hyllyjä.

Tämä kaikki suomalaisten maksamalla tuotanto-/ vientitukirahoilla. Suomalaiset maksavat, että ulkomailla riittää kananmunat, broilerin-/ naudanlihat. 

Niistä on vaihtelevasti meillä puutetta. Nautoja viedään jopa elävänä karjana. Helppo maksaa niistä enemmän, kun suomalaiset maksavat kulut.

https://susupetalsanat.wordpress.com/2026/03/22/petturi/, aihe kuva marketista,sata sanaa

maanantai 16. maaliskuuta 2026

Korvapuustit

 Valmis,viemäri,rakastunut / https://susupetalsanat.wordpress.com/. Krapu


Valmis vaahtokylpy odotti. Riisuuduttuani kapusin ammeeseen.Ihana lämmön tunne valtasi kehon. Kylpyvaahto tuoksui kevyesti kukkasille. Suljin silmät.

Havahduin miehiseen ääneen. "Huhuu, täällä silikonisaumojen tarkastaja." Samassa mies astui kylppäriin. Tuijotimme hetken toisiamme.

"Anteeksi" sopersi mies hämillään. Luulin ettei ketään ole kotona"

"Unohdin autuaasti tarkastuksen"

Mies pyörähti nopeasti takaisin eteiseen. Hihkaisin "Tule seuraavan asunnon jälkeen, tarjoan korvapuusti kahvit."

"Hyvä tulen sitten" Mies poistui.

Kiskaisin tulpan ammeen pohjasta. Kylpyvesi valui viemäriin. Pukeuduttuani keitin kahvit . Mies saapui takaisin. Tarkasti silikonisaumat. Joimme kahvit korvapuusteineen. Kysyi iloisena,"Saako syödä kaksi, olen rakastunut korvapuusteihisi.".

 "Tottakai", vastasin. Kahviteltuaan lähti jatkamaan töitään. Minä uuteen kylpyyn.

Minä rakastan kylpemistä🤣


Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan sadan sanan tarina, runo, pakina, juttu ja niin edelleen. Annettujen sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan, kunhan ei muuta sanojen sanaluokkaa ja merkitystä. Esimerkiksi sanan taivas voi taivuttaa jutussaan vaikka muotoihin taivaalla, taivaasta, taivaan jne, mutta ei muotoon taivaallinen, taivastella jne. Eli substantiivit pysyvät substantiiveina, verbit verbeinä, adjektiivit adjektiiveina jne.

sunnuntai 15. maaliskuuta 2026

Turhan pitkä

Saa taiteilla

Taisi tulla pikku pupsukalle virhearvio.
Vai näyttääkö kaikki yöllä suuremmalta ja pelottavammalta.

Ehkä pupsukka vain näkee painajaista turhan pitkästä tulppaanista.






perjantai 13. maaliskuuta 2026

Turhan pitkä

Turhan pitkä/Saa taiteilla



Ehkä hänen lippalakkinsa lippa on turhan pitkä. Ja se estää tätä esikuvansa näköistä rouvaa näkemästä maailmaa avoimin silmin, rehellisesti. Onko putkinäkö  yleinen ilmiö pitkälippaisilla?



keskiviikko 11. maaliskuuta 2026

Elämän väri



Mikä miehellä hätänä... miksi lääkettä menee..
Menee putkesta suoraan suuhun.
Kenen silmä valvoo ja miksi. Siksi, sanoo joku...siksi....siksi.

Uupuuko väri tästä, uupuuko jotain elämästä...
Sano..  sano miehelle..elämään kuuluu kipu ja suru. Sano...että lakkaa pelkäämästä..muuten luopuu elämästä..

Ota kädestä kiinni..matkaan auta. Jos kysyy miksi..miksi ...sano siksi..että silmäsi avaat, elämän tunnet. Pakoon ei päästä...ei päästä.

Joten elämä tunne..koe ja näe. Ota vastaan suru ja murhe.. kipu ja tuska. Älä niitä piiloon laita...vaan itke..itke ja naura. Huomenna... huomenna ehkä tiedät..tiedät miksi...miksi on siksi...silmäsi avaat
Lakkaat elämää pelkäämästä

Saa Taiteilla, uupuva väri


Nyt sovelsin aihetta melko rajusti. 
Kuva on omien kummajaisten sarjaa. Piirrän sitä mitä mieleen tulee. 
Ostin uuden canvas pohjan,mutta iski "valkean paperin kammo" :-D. Joten odottakoon vielä.

Piirtely avaa mielen ja paperille tulee mitä sattuu. Joskus ajattelen,että jos olisi katkaisija josta painaa.....mielikuvitus karkaa liian kauas....vaan tietty ilman sitä en olisi minä...joten siksi..siksi..kysyn miksi...

sunnuntai 8. maaliskuuta 2026

Tänään


Täti tarjoili lapsille aina kaakaota ja elämän viisauksia. " Elämä on kuin luistelu, liukasta ja yllättävää." "Kukaan ei ole täydellinen." 

Eikä täydellinen ollut Fridakaan. 

"Tänään lähden"

Kaikki oli hoidettu. Omaisille jäisi vain tunnistaminen.

Hän painoi oven hiljaa kiinni.

Kuu valaisi hiljaisen tien.  Pian hän oli tutun järven rannalla. Hän riisui takkinsa laskostaen sen läheiselle kivelle.

Frida kahlasi viileään veteen hymyillen. Kohta hän olisi poissa. Kenenkään ei enää tarvitsisi olla vaivautunut hänen seurassaan.

Hän oli niin väsynyt ihmisten välinpitämättömyyteen,ilkeyteen, väheksyntään. Siihen hän ei kyennyt enää.

Kuikan huuto kiiri pitkin järven pintaa, pilvi peitti kuun....

Puhelimeen kilahti viesti tädiltä. "Tule kaakaolle"

VIIKON 11 Krapu/ täti, luistelu, kaakao

maanantai 2. maaliskuuta 2026

Väärinkäsitys

Viikon 10 krapu


Kuu oli lähes täysi. Kesken unien herännyt Hilma istui ikkunan ääressä  Palvelukodin piha näytti kuun valossa salaperäiseltä. 

Tumma hahmo ilmestyi ikkunan eteen, tuijottaen Hilmaa. Hilma kipsahti säikähdyksestä. Hannes siellä virnisteli, kutsuen ulos.

Hetken Hilma epäröi, mutta nyökkäsi Hannekselle. Pukeutui ja hiipi hiljaa ovesta.

Hannes ohjasi Hilman puutarhamajaan. Tarjolla oli teetä ja croissantteja.

Teen jälkeen he asettuivat pihatuoleihin nurmikolle ihailemaan kuuta. Lämmin yö teki tehtävänsä. Kumpikin nukahti.

Molemmat heräsivät ääniin ympärillään. "Oletteko kunnossa?" Ensihoitajat tönivät heitä varoen. Ohikulkija oli luullut heidän menehtyneen ja soittanut apua. 

Hilma ja Hannes repesivät iloiseen nauruun, "Se olisi ollut upea lähtö, yhdessä kuuta ihaillen, käsi kädessä"