sunnuntai 21. lokakuuta 2018

Runosunnuntai - Sieluni sininen lintu


Runokirjani sivuilta poimittua.




Sieluni sininen lintu

Luovuuden lapseni
sinisilmäinen käsivarsillani
kyynelillä kastettu
auringolla armoitettu
kuun valolla siunattu

Sinä sieluni sininen lintu
vapauteen laskettu
toivoa täynnä
Sinutko petin
suojatta jätin
En tuntenut uhkaa

Ei maailma armoa anna
ei sääliä tunne
Kateuden kannu
viiniä täynnä
myrkyllä maustettu
ilkeillä sanoilla kypsytetty

Piireihin vieraisiin
ei sinisen linnun sallita tulla
Ei ruokita nälkäistä lasta
ei laulua kuulla haluta
ei värejä nähdä
pois lennä sinä uhka uusi

Minne sinut rakkaani piilotan
missä suojaisa kammio
lapseni turvassa olla
Älä elämäni valo minua hylkää
älä käsivarsilleni kuole

© Saassa

Älä luule

Astua esiin hiipien
ajatus - västäräkin keikkuva askel
Mieli uteliaana
kiveltä kivelle hyppien
Avoimin silmin
elämä uuteen auki

Liukas kiven pinta
kosken pauhu korvissa
tuleva uhka ukkospilvenä
Salamat
vallan ruoska
takaraivossa räjähtävä tuska

Älä luule
auttavat kädet katoavat kauas
Vetäytyvät välttelevinä
viileään valoon
tyyneyttä esittäen
Vallan kultaisissa saleissa
samettityynyjen keikaroivilla pinnoilla

Älä luule....

©Saassa

4 kommenttia:

  1. Niin hellyttävä kuva :) Maailma haluaa mielellään teilata, mutta toivon, että lintusi sirkuttelee jatkossakin ihmeitä korviisi! Kiitos runoista - hyvää sunnuntain jatkoa Saassa.

    VastaaPoista
  2. Siniset linnut ovat vahvoja, ne selviävät. Toisinaan lentävät piiloon keräämään voimiaan, silittämään sulkiaan palatakseen entistä elinvoimaisimpana.
    En luule, tiedän ja ojennan auttavan käden.

    VastaaPoista
  3. Kaunis sininen lintu, jota tekee mieli suojella maailman kovuudelta ja julmilta sanoilta.

    VastaaPoista
  4. On se vaan niin hellyttävä katse tuolla pöllöllä, ettei sitä niin vaan sivuuteta!

    VastaaPoista

Kiitos, että kävit vierailulla. Ilahtuisin pienestä kommentista ;-)