Marjatta torkkuu sängyllään lounaan jälkeen. Havahtuu ääneen.."Hei Marjatta, lähdetäänkö ulos?"
Hänen silmänsä rävähtävät auki. Hetkeen hän ei tajua,mitä tapahtuu. "Kuka....Kaarina"
"Lähdetään ulos, aurinkoon". Marjatalle autetaan ulkovaatteet päälle. Kasvoilla on leveä hymy.
Kaarina juttelee, kyselee kuulumisia. Työntää pyörätuolia lumisella tiellä. Välillä pysähdytään suojaisaan paikkaan nauttimaan auringosta. Helmikuussa on pakkasta, mutta valo ja pieni kasvoilla tuntuva lämpö hellii Marjatan mieltä. Hän on niin iloinen, hymyileväinen, että ohikulkijat pysähtyvät juttelemaan.
Käydään marketissa ostamassa Marjatalle hedelmiä.
Takaisin tultua pelataan muistipeliä. Marjatalle tuodaan päiväkahvi. Jutellaan kaikesta mitä Marjatta muistaa.
Kaksi tuntia hurahtaa liian nopeasti. Kaarina halaa Marjattaa, vilkuttaa. "Tulen taas viikon päästä."
Viikon 7. Krapu
Kaunis kraputeksti. Olipa Kaarina sitten vapaaehtoistyöntekijä tai joku sukulainen, tytär, tuttu, ihana ihminen hän joka tapauksessa on.
VastaaPoista