Taikakuvat -haaste 50.
Ihailu
Palaanpa taas yhteen lempiaiheistani, susiin.
Noihin kauniisiin villieläimiin, jotka ovat vihattuja ja pelättyjä.
Pelkoa on liioiteltu julmasti, lapsia säikytelty ja aikuisiakin.
Peto on peto, mutta liika on myös aina liikaa.
Susi on mainettaan paljon parempi ja ylväämpi eläin.
Sekin tarvitsee ruokaa ja ellei sitä metsästä riitä,
ottaa se tilaisuuden tullen koiran, tai kotieläimen.
Erittäin runsas metsästys verottaa myös petoeläinten ruokavarastoa,
joten syy on osin myös ihmisen toimissa.
Syötävä on sudenkin. Susi kuuluu Suomen luontoon nyt ja aina.
Tyhmyyttään, itsekkyyttään ja ahneuttaan ihminen yrittää hävittää sen.
Ihminen syö myös lihaa,
nautaa, sikaa, hirviä, peuraa, hevosia, ym
ja aasiassa jopa koiraa.
Samanlaisia petoja olemme mekin.
Mikä oikeus meillä on hävittää muut pedot?
Tapamme toisiamme, myös toistemme lapsia.
Luvan siihen saa nimikkeellä sota, tai terrorismi, tai vain pelkkä viha.
Ja toisiamme emme tapa nälän vuoksi ruoaksemme.
Tämän työ maalasin suuresta rakkaudestani luontoon, sen eläimiin.
Olkoon se kunnianosoitus sudelle.
Ihailen luonnon monimuotoisuutta, ihailen sen eläimiä
Susi on yksi suurista ihailun kohteistani.
Hienosti kirjoitit sudesta. Susi on eläin muiden joukossa joka kuuluu luontoon. En ole koskaan nähnyt, ehkä pelkäisin sen kohdatessa. Ihailen sun taidetta "Äimättären tytär" sudesta omassa elementissään, on hieno teos.
VastaaPoistaKiitos kun osallistuit haasteeseen!
Susi on ansainnut paremman kohtelun, kuin mitä ihminen sille antaa. Ja kuuluu suomalaiseen luontoon. Niitä on vaikea kohdata metsissä, kun väistävät ihmistä.
PoistaKiitos mukavasta haasteestasi Sisko, sekä kommentistasi :-)
Onpas hieno työ ja teksti täydentää sitä, tai siis toisinpäin; työ täydentää tekstisi.:-)
VastaaPoistaTein tämän työn aikaisemmin ja tuon korpisuo-osion laitoin teemakuun haasteeseen. Kokonaisena se on nyt ensi kertaa esillä. Aihe oli niin sopiva Taikakuvissa.
PoistaKiitos kommentistasi Selma :-)
Sinä sitten osaat kirjoittaa hienosti eläimistä ja luonnosta..äimättären tytär, kuin suoraan Kalevalasta!
VastaaPoistaSuomalaisessa uskomusperinteessä kaikilla on emuu, eli äiti, emo joka on niiden suojelija. Sudella se on Louetar eli Lovetar, tai Äimätär. Joten susinaaras on ikäänkuin Äimättären tytär ;-)
PoistaEläimet ovat kaikki kaikessa elämässäni, joten siitä kirjoittaa ja sen puolesta taistelee, mikä tuntuu tärkeältä ja rakkaalta :-)
Kiitos Sini kommentistasi :-)
Surullista on nykyisin, että kun villieläin erehtyy lähellekkään ihmistä tahi asuinaluetta, niin useimmiten ollaan tappamassa.
PoistaAjatukseni on hyvin samanlaisia kuin kirjoittelet.
Kaunis työ!
Niin käy villieläimelle useinmiten, täälläkin, vaikka eletään niiden lähituntumassa. Iso osa ihmisistä ei pelkää ollenkaan, mutta metsästäjät lietsovat pelkoa, saadakseen kaatolupia.
PoistaPelätään metsästyskoirien puolesta ja ei haluta suden verottavan riistaa, jota halutaan itse metsästää.
Ja kun saadaan lapset peloiteltua, onkin helppo saada kaatolupia sudelle.
Kerätään säälipisteitä lasten ja pelon avulla.
Salaakin kaadetaan, vaikka toisin väitetään. Ei kuulema ole tullut ilmiantoja. Ei kukaan uskalla, vaikka tietäisi, kun aletaan uhkailla. Pelko pitää ihmiset hiljaa. Surullista.
Ihmisen ahneus ja pahuus on pohjaton.
Kiitos kommentistasi Liplatus <3
Upea kirjoitus. Minäkin ihailen sutta ja se on voimaeläimistäni yksi. Kaunis tuo susimaalaus.
VastaaPoistaHieno työ palopuheineen. Oikeassa olet, vaikka kyllä pelottaisi, jos metsässä tulisi vastaan karhu tai susi.
VastaaPoistaSusi on komea eläin, joka kuuluu suomalaiseen luontoon.
VastaaPoistaMutta ihmiset pekäävät sitä liikaa, vai mistä johtuu suden monet viholliset?
Ihailen sinun ihanaa työtäsi ja tekstiä.Upeaa.
VastaaPoista