lauantai 21. lokakuuta 2017

Muuttuva maalaus

Nyt näytän teille neljän kuvan sarjan.
Kuvasta joka elää ......

Työ on akryylimaalaus, koko n 40x50 cm.
Aloitan useinmiten maalaamisen hetken mielijohteesta, ilman mallia,
tai etukäteen piirrettyä mallia.. Teen sitä, mikä mieleen tunkee.

Työt on kuvattu eri aikoina, ilta- tai päivä valaistuksessa.
Se on hiukan vaikuttanut värisävyyn, mutta myös maalauksen eläminen.

Elämisellä tarkoitan työn muuttelua. En saa siltä mielenrauhaa :-D
 Laitan nämä siksi, että haluan kertoa ja näyttää
kuinka monta eri vaihetta työni joskus käy läpi, 
kun siitä ei ole selvää etukäteis mielikuvaa valmiina.
Toisinaan työt valmistuu ilman isompaa korjailua.
Ensimmäinen keskeneräinen versio on tässä.


Tamman turvan päällä on hahmoteltu varsaa.
Tarkoituksena jättää vain hahmottelua ja tehdä työstä hiukan abstrakti.
Ei tyydyttänyt.
Maalasin varsalle pään, mutta sekään ei miellyttänyt.
Siitä en muistanut ottaa kuvaa. 

Työ on tauluhyllyssä ja silmät karkaavat yhtenään sinne.
Seuraava olikin sitten tällainen


Tietysti sekään ei kelvannut.
Työ hyllyyn ja päivittäinen tuijottelu jatkuu.

Eräänä päivänä viime viikolla siitä tuli tämä.
Kuvattu huonossa päivänvalossa ja sävy aivan erillainen.


Viikonlopun se oli noin ja viikolla pensseli heilui taas.

Nyt työ on kutakuinkin alla olevan näköinen.
Edelleen se naulitsee katseeni ja vaivaa mieltäni.
Välillä tuntuu, että se suorastaan vaatii jatkamaan.

Muutama päivä sitten lisäsin siihen sinistä (siitäkään ei kuvaa)
Maalasin ne pois.

En tiedä mitä sille tekisin.

Se näyttää jotekin steriililtä, riisutulta, 
eikä ollenkaan siltä, mitä aloittaessani ajattelin.


Käsittämätöntä jahkailua. 
Työ ei ole valmis, enkä tällä meiningillä saakaan valmiiksi.

Aina kun tulee tunne, että työtä on jatkettava, teen niin.
Joskus se onnistuu toisella yrittämällä. Toisinaan taas ei.

Nyt takkuaa oikein olan takaa. 
Työ ja minä, hih, kaksi itsepäistä muulia otsat vastakkain....

Odotan päivää, kun se itse kertoo, mitä siihen pitää tehdä...
..jos kertoo...

Onko tuttua, vai onko kaikille etukäteen täysin selvää mitä maalaatte
ja saatteko korjattua epätyydyttävät kohdat heti pois?

Tuijotteletteko työtä usein, miettien miten jatkaa?
Jätättekö kesken, tai maalaatteko päälle muuta?

Perhe on yrittänyt lohduttaa, että jospa se on jo valmis.
Eeeeeiiiiiiii.......ei minulle, huoh...
minä vain vilkuilen tai tuijottelen taluluhyllylle
ja odottelen hyvää ideaa, kuin lapsi joulupukkia :-D

Ehkä, ehkä vielä joskus saan esitellä teille sen valmiina,
toivottavasti :-D






10 kommenttia:

  1. Tuttua! Minulla ei ole koskaan minkäänlaista visiota siitä, mitä tuleman pitää. Työt on tuossa pöydällä, aina ohi kävellessäni vilkaisen, ehkälisään jotain, ehkä poistan jotain maalikerroksella. Koskaan en osaa sanoa, onko työ valmis.
    Ei siis luonnostelua minullakaan, fiiliksellä mennään.

    Joten älä vaivu epätoivoon, anna työlle aikaa, kyllä se vielä muotoutuu mielessäsi ja sormissasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lohduttavaa kuulla, että toisillakin samanlaista :-)
      Joskus tulee tunne valmiista työstä, mutta usein on tunne keskeneräisyydestä, tai työ ei muuten miellytä.
      Hyllyllä odottaa inspiraatiota, ehkä siihen tulevalla viikolla tartun.
      Kiitos kannustuksesta, ehkäpä se siitä valmistuu :-)

      Poista
  2. Minun taulut ei ole koskaan valmiita, en ole ikinä tyytyväinen joten minun on vain lopetettava niiden tekeminen johonkin pisteeseen. Tuttua siis on. Mutta tämä on minusta näin hieno,pelkistetty, tunteellinen maalaus. Mutta on myös niin että kaikella on aikansa. Mukavaa viikonloppua sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Esther,tuttua siis sinullekin. Joskus käy niin että tulee tehtyä liikaa, eli muuttuu alkuperäisestä niin paljon, ettei vastaa sitä, mitä haluaa.
      Akryyleillä onneksi voi maalata monta kerrosta ja muutella mielensä mukaan.

      Poista
  3. Minäkin tunnen joskus synnytystuskia. Näen joskus jopa unta ideasta, ja uni ohjaa lopputulokseen nopeammin. Joten ei kun uneksimaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuttua nuo unet. Teemakuun kollaasiin olen tehnyt usemman työn, jonka unessa nään. NYtkin viimeinen abstrakti on unessa nähty. Ne syntyykin helposti, kun mielessä valmis kuva.
      Nämä hetken mielijohteesta tehdyt onkin sitten jo eri juttu. Ei itsekään oikein tiedä mitä haluaa, kun fiilis pitäisi osata pukea kuvaksi.
      Kiitos kommentistasi :-)

      Poista
  4. Vesivärillä kun tekee, ei ole paljoa korjaamisen mahdollisuuksia, onneksi guassi joskus pelastaa, mutta kyllä se vesivärissä erottuu.
    Kyllä kelpaa, kun voi akryylillä etsiä ja odottaa sitä oikeaa vaihetta ;-)

    Seurailin hepan silmää ja ensimmäisessä se oli lempeä ja tyytyväinen, mutta mitä pidemmälle meni, sitä surullisemmaksi silmä muuttui. Kai se on vain minun mielikuvitustani, kun tykkäsin ensimmäisestä vaiheesta niin kovasti. Siinä oli unenomaista pehmeyttä.

    Tee silti juuri kuten maalaus sinua aikanaan neuvoo...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu vesiväreillä onkin jo paljon vaikeampaa. Akryylit on armolliset, kun voi maalata useita kerroksia ja korjata mielin määrin :-D
      Ensimmäinen oli se mitä halusin mielikuvana, mutta jotenkin se ei onnistunut.
      Viimeinen on keskeneräinen, koska siinä ei ole sitä tunnelmaa mitä halusin.
      Totta, että silmä on erillainen. Maalasin silmää ja sen ympärystää tummemmaksi ja valkuaista aavistuksen pienemmäksi. Taitaa surusilmä tammalla olla varsaansa ikävä. Toivottavasti saan siitä vielä mieleisen.
      Mieli tekisi kovasti jatkaa, mutta en tee sitä ennen kuin olen varma mitä siihen teen.
      Kiitos kannustavasta kommentistasi, Uuna <3

      Poista
  5. Kovinkin tuttua, joskus tuntuu ettei ole koskaan valmis, toisinaan taas napsahtaa että nyt on valmis! Älä lannistu, kyllä sinä huomaat koska on valmis. Minusta se näyttää siltä jo nyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Millin,ne työt joita joutuu korjaamaan paljon, eikä tunnu onnistuvan, ovat lannistavia. Onneksi sisua löytyy ja pakottava tarve saada se joskus valmiiksi. Vaikeinta on tuoda kuvalla esiin tunnetta, jota sillä haluaa viestiä. Jahka se siitä vielä valmistuu ... niin saan mielenrauhan :-D

      Poista

Kiitos, että kävit vierailulla. Ilahtuisin pienestä kommentista ;-)